Lasten mehuhetki

Kortissa lukee: Hauskaa vappua T. Mummo.

Ostin hyppynarun ja asfalttiliituja.
Niin mikä aikuisuus?

Ps. Tälle blogille tartteis tehdä jotain.
Pps. Mulla alkoi loma, enkä edes tajua sitä.

Tämän aamun sydämiä:

- Juoksulenkki. (Kevätkuntoni ei ole huipussaan, mutta onpahan koko kesä aikaa sitä kehittää.Tai no ei ihan koko kesää, välillä pitää vain juoda kaljaa laiturinnokassa.)

- Kevyt ja lämmin kevättuuli. (Kun on varttunut meren rannalla, lämpimät tuulet ovat jotain ihan ihmeellistä.)

- Omenapannukakut ja tummapaahtoinen kahvi. (Joskus jääkaapin tyhjennys pakottaa toisinaan syömään pannukakkuja aamupalaksi.)

- Valkovuokot, skillat, tulppaanit, sinivuokot, narsissit, leskenlehdet, rentukat.
- Vastatervattujen soutuveneiden tuoksu
- Joutsenpariskunnat purjehtimassa järvellä
- Poika, joka ilmoitti kokkaavansa minulle illallista ja kertoi, että tänään mennään teatteriin. Ja sehän sopii.

Loistavaa lauantaita!

Niistä pienistä hetkistä

Minun viimeisten viisaudenhampaideni leikkaus peruttiin eilen aamulla juuri ennen kuin ehdin kolkuttelemaan YTHS:n ovia. Arvatkaa harmittiko?

Vaan ei auta harmittelu. On särkylääkkeiden syönnin sijaan nautittava keväästä, päätin. Ja millaisesta keväästä? 

Tein instagrammin ja olen alkanut tykätä siitä ihan kamalasti. Kerrankin paikka, jossa saa rehellisesti fiilistellä. Tai sitten olen vain naiivi, kun uskon niin.

(Ootteko te jotkut siellä? Minut löytää sieltä nimellä annasofiian.)

Tässä niitä pieniä keväthetkiä viikon varrelta.

Ensinnäkin mansikat. Vetiset, ihanat ja ensimmäiset. Niistä pitää keväisin valmistaa niin monta salaattia kuin keksii.

Toissailtana kiivettiin Harjulle juomaan ruusulimonaatia ja kuuntelemaan tornista kantautuvaa iltasoittoa. Oi kevätaurinko, joka ei koskaan laske.

Vielä pari kuvaa vapulta. Kun naapurinpoika toi simapullon ja ilmapallot puhallettiin aivan liian myöhään, koska luettiin vappuaattonakin typerään tenttiin. Saatiin kuitenkin serpentiinisadetta ja ihmeellinen kevättaivas. Sinisempi kuin aikoihin. (Ja toivotaan, että myös tentti meni läpi.)

Kevään ensimmäiset narsissit Taulumäen etelärinteessä eräällä iltalenkillä.

Sunnuntaibrunssi kera rakkaiden. Korkattiin parsakausi aivan todella hyvällä parsafrittatalla. Lisäksi nautittiin itse leivottua saaristolaisleipää katkarapulevitteellä, mansikka-juustosalaattia, hedelmiä ja jugurttipannacottaa. Ja mimosaa, totta kai.

 Kevään ensimmäiset sinivuokot takapihallamme.

Ja sitten tähän aamuun. Herätys piti sisällään ananasta, kookosta, inkivääriä ja appelsiinia.

Säätiedotus lupaa Jyväskylään + 18 astetta.

Tästä ei voi tulla kuin hyvä päivä.

PS. Näin eilen kevään ensimmäisen perhosen, keltaisen sellaisen. Muistatteko mitä se merkitsee?

"Ja äkkiä he näkivät ensimmäisen perhosen. Jokainenhan tietää, että jos ensimmäinen perhonen, jonka näkee on keltainen, niin kesästä tulee hauska. Jos se on valkea, tulee vain rauhallinen kesä. (Mustista ja ruskeista perhosista on turha puhua, se on aivan liian surullista.)"

Tove Jansson, Taikurin hattu

Upeaa keskiviikkoa, ystävät!

Kevätterveiset

Olipa vappu ja saippuakuplia.

Viimeisiä tenttejä vedellään. Eilen suomalainen nimistö, tänään pedagoginen portfolio. Elämä on yhtä kiireessä kahlaamista. Vaan mitähän minä olisin oppinut tänä aikana kun en ole kirjoittanut?

Että aika on kummallinen käsite. Tällä hetkellä se juoksee ja minä juoksen sen mukana. Minne menivät helmikuu, maaliskuu ja huhtikuu? Minne hävisi tämä vuosi?

Olen oppinut, että keväisin pitää jättää liian paljon jäähyväisiä.
Että parsakausi on vihdoin täällä.
Että kyllä minä taidan tahtoa opettajattareksi.
Että kesälomaan on enää pari hassua viikkoa.



Ja sitten samaan aikaan ajan kanssa minä tahtoisin itse juosta. Kirmailla tuolla kevätlaitumilla, tarkkailla silmujen puhkeamista ja ruohon kasvamista ja kirjoittaa juuri niistä. Tällaiselle Lapin tytölle tämä Sisä-Suomen kevät on yhtä ihmeellinen kerta toisensa jälkeen.

Joko kerroin, että takapihallamme kasvaa sinivuokkoja?
Entä kerroinko etelärinteen narsisseista ja majaa suureen mäntyyn rakentavista naapurinpojista?

Minulla on selvästi paljon kerrottavaa.

Keskiviikko

Se kevään ensimmäinen päivä, kun on saa pukea ylleen siniset farkut ja vetää valkoiset tennarit jalkaan. Ne turhamaiset, valkoiset tennarit, jotka puetaan aivan liian varhain keväällä, juuri rapakelien aikaan, niin että ne varmasti likaantuvat. Mutta sehän on juuri valkoisten tennareiden idea. Että pitää väistellä lätäköitä, taivaltaa halki katupölyn puuvillakangasta varoen ja lopulta kuitenkin liaten lempitennarinsa. Sillä se, jos mikä tuntuu keväältä.

Eilen osallistuin valloittavaan runotyöpaja, jota piti yksi lempirunoilijoistani. Oi sitä karismaa! Voiko sitä harjoitella? Voiko ihanaksi tulla? Entä voiko muiden ihmisten innostuttamista opetella?

Olen käynyt ahkerasti jumpassa ja joka ilta kotiin valuessani ihaillut vaaleanpunaisia auringonlaskuja Laajavuoren yllä. Jos ennen ajattelin, että syksy on lempivuodenaikani, olen nykyään varma, että se on sittenkin kevät.

(Keväällä ihan kaikki on mahdollista.)
Ihan kaikki.
(Kesäunelmat, kaappien siivoaminen, uusi elämä, syysmaraton. Kaikki.)

Aloitetaan kuitenkin sillä, että kutsutaan tytöt kylään.
Tehtäisiinkö sushia?

Talvenkarkoitus-smoothie

Uusi lumi on vanhan surma, eikö olekin?

Minä ainakin päätin uskoa näin, kun taapersin pyörän, jumppakamppeiden ja täyden kassillisen lastenkirjoja kanssa pitkin loskaisia katuja, ja poikkesin kauppaan ostamaan hedelmiä. Keltaisia ja oransseja hedelmiä, sillä nyt oli saatava virtaa ja äkkiä!

Onhan olemassa sadetansseja, joten olkoon tämä kevättanssi-smoothie. Pari lasia tätä vaaleankeltaista kevätkermaa huiviin vedettyäni oli oloni jo melkein takatalven täsmäiskusta ja hikijumpasta toipunut.  Eiköhän tässä illan päälle vielä jakseta pari Aleksis Kivi -tuntia suunnitella!

Ennen valmistusta pidin kaikkia hedelmiä hetken pakastimessa, jotta sain smoothiesta ihanan kylmää. Surruuttele kaikki ainekset sekaisin, kaada lasiin ja nauti!

Kevätsmoothie 

tölkki kookosmaitoa
pakastettu banaani
kaksi appelsiinia
iso päärynä
mango
puolikas tai melkein kokonainen tuore ananas
sitruunan mehu puristettuna
tuoretta inkivääriä paloiteltuna
aitovanilijaa


PS. Näillä ainemäärillä tulee todella iso annos, joten kutsu ystäväsikin talvenkarkoitustanssille!
PPS. Kookosmaito tekee smoothiesta niin kermaista, että koko kannullista ei pysty mitenkään yksin saamaan alas - ja hyvä niin! Lisää ystäviä!
PPS. Jos omistat tavallisen pikkublenderin, kannattaa tehdä annos osissa tai puolikkaana versiona.

Energistä maanantaita!

Tarinoita viime päiviltä

Oli maailman paras viikonloppu. Sellainen tavallinen ja samalla tapaa tavallisuudessaan erikoinen.
Eikö ole saavutus, jos oppii tykkäämään elämänsä tavallisista asioista? Siivouspäivästäkin. Ainakin apilantuoksuisesta siivousaineesta, jossei muusta.

Kuunneltiin runoilijoita ja juotiin vallankumouksia. Lauantaina etsittiin saaressa pääsiäismunia, paistettiin makkaraa ja juotiin munkkikahvit. Sokeria kaikkialla ja munkki oli vielä ihan kuumaa. Olisin halunnut setlanninponin kyytiin, mutta en kehdannut, koska jono oli lapsista pitkä. Kirjoitin aina ystäväkirjoihin, että suurin unelmani olisi "edes joskus päästä ratsastamaan". Kuka nostaisi aikuisen tytön ponin selkään? Saako hevosille todella syöttää kokonaisia omenoita? Voi, kunpa vielä joskus pääsisin, uskaltaisin.

Sunnuntaina oli kirjamessut ja sain novellistani palautetta Petri Tammiselta. Aika ihana kirjailija, paljon marginaalimerkintöjä, nuolia ja konkretiaa. Eikä yhtään lässytystä. Varsinainen voimautumistuokio pieni palautehetkeni ei ollut, mutta jos jotain oivalsin niin sen, että kirjoittaa pitää, jos joskus aikoo. Ja kyllä minä tahdon aikoa. Aion aikoa. Aion.

Messujen päätteeksi kaikki paviljonkiin rahdatut 6000 kevätkukkaa jaettiin yleisölle. Tytöt eivät tahtoneet kukkapussejaan, joten lopulta kävelimme Pojan kanssa kotiin 24 ruukullista narsisseja ja helmililjoja kainaloissamme. Arvatkaa vaan, olinko onnellinen?

Olinhan minä. Minä olen.

Ps. Kuvat kertovat maanantaista, kun herätessä kurkisti kevään valo, pannukakut maistuivat kahvilassa kesältä ja tajusin, että pääsiäisenä on pakko pitää lomaa. Pakko.